Aikataulutus

Itämeripäivä toteutettiin sivustolla esitetyn konseptin mukaisesti 06.03.2015 Lievestuoreen Laurinkylän koululla. Teemapäivään osallistui yhteensä 160 oppilasta luokkatasoilla 5-9. Päivä koostui rasteista, joita kierrettiin ennalta annetun aikataulun mukaisesti. Oppilaat saivat vapaasti valita ryhmänsä, mikäli kyseisessä ryhmässä oli vielä tilaa. Kaikki rastit oli suunniteltu kestämään 20 minuuttia, paitsi prosessidraama, joka kesti 40 minuuttia. Ryhmät kiersivät siis kahden tunnin aikana joko kolme tai neljä rastia, riippuen siitä osallistuivatko he prosessidraamaan. Aikaa rastilta toiselle siirtymiseen oli viisi minuuttia. ”Risteilyemäntä” piti huolen siitä, että vaihdot sujuivat mallikkaasti ja lisäksi jokaisessa ryhmässä oli myös johtaja, joka piti huolen ryhmän suunnistamisesta rastien välillä.

Ryhmien aikataulutus.
Ryhmien aikataulutus.
Mainokset

BSAG Itämeripäivän toimintapisteiden kuvaukset

Tähän postaukseen kootaan teemapäivän pisteiden kuvaukset. Toivottavasti saat ideoita oman Itämeripäiväsi järjestämiseen.

Virtuaalibiologia – Itämeren hylyt ja saariston lajeja

Tällä pisteellä oli tarkoitus esitellä hieman Itämeren kulttuurihistoriaa sekä tutustua Itämeren lajistoon valmiin lajitietokannan avulla. Aluksi katsoimme noin viisi minuuttia pitkän sukellusvideon ja tarinoimme vanhoista asioista. Lopuksi oppilaat saivat tutustua saariston lajistoon Google Earth-ohjelmalla avautuvan tietokannan avulla.

Materiaalit ja aika:

  • Video Vrouw Maria nimisestä hylystä – 5 min.
  • Keskustelua videon lomassa ja sen jälkeen – 5 min.
  • Valmiin tietokannan ihmettelyä Google Earth ohjelmalla. Opettaja ohjasi tarvittaessa – 10 min.
  • Tietokoneluokka
  • Videotykki
  • Postereita

Kommentit:

  • 20 minuuttia oli juuri sopiva aika tälle pisteelle.
  • 5-10 minuuttia lisää, jos olisi ollut sukellusvarusteita näytillä.
  • Kertomukset kannattaa sopeuttaa oppilaiden ikätasoon. Tällä kertaa kohderyhmänä olivat luokkatasot 5-9.
  • Nuoremmilla ei ollut tvt-taidot ihan samalla tasolla kuin vanhemmilla. Tietokannan käyttö sujui kuitenkin hienosti kaikilta.

Katso ja koske – Itämeren lajistoa biologian luokassa

Rakensimme biologian luokkaan Itämeri-akvaarion, johon olimme noutaneet mereltä eläimiä, leviä sekä planktonia. Akvaario täytettiin merivedellä, jonka tähän vuodenaikaan piti olla melko kylmää. Asukkeina akvaariossa oli: kilkkejä, kivinilkka, kolmipiikkejä, rakkolevää, merirokkoja, sinisimpukoita, katkoja, siiroja sekä liejusimpukoita. Kivien päällä kasvoi myös jotain vihreää rihmamaista levää.

Mikroskoopeilla oli mahdollisuus tutkia isoja sekä vähän pienempiä otuksia; preparointimikroskoopeilla katkoja ja valomikroskoopeilla eläin- ja kasviplanktonia.

Alkuun katsoimme yhdessä lyhyen videon Tvärminnen asemalta, jonka jälkeen oppilaat saivat opettajien avustuksella käydä näytteiden kimppuun. Taustalla soi rauhoittavaa meren kohinaa.

Tarjolla oli myös tabletteja, joilla sai etsiä tietoa tai katsoa Itämeri-aiheisia videoita.

Materiaalit ja aika:

  • Video Tvärminnen asemalta – 3 min.
  • Akvaarion ihmettelyä ja mikroskopointia – 5-17 min.
  • Akvaario (n. 100 l) sekä merivettä kanistereissa n. 120 l. (kaikkea vettä ei käytetty).
  • Eläin-, kasvi-, levä- sekä planktonnäytteitä. Kaikkea, mitä nyt tähän vuodenaikaan saatiin kiinni.
  • Tabletteja 2-4 kpl videoiden katseluun, sekä tiedonhakuun.
  • Tietokone, jossa lajitietokantaohjelma.
  • Videotykki
  • Kaiuttimet, joista soitettiin merellistä aaltojen kohinaa.
  • Muutamia tieteellisiä postereita.

Kommentit:

  • Alussa video oli tableteilla vapaasti katsottavissa, mutta päätimme jossain vaiheessa katsoa sen aluksi yhdessä.
  • Aikaa tälle pisteelle olisi tarvittu 25 minuuttia tai vielä enemmän.
  • Akvaarion rakentaminen ja ylläpitäminen on haasteellista tähän aikaan vuodesta (maaliskuun alku). Meillä oli vaihtovettä sekä ilmastin, mutta akvaarion lämpötilan säätely oli melko mahdotonta. Yksi vaihtoehto olisi lisätä hieman kylmää makeaa vettä tai jäätä akvaarion aika ajoin, mutta tällä kertaa se ei viikonlopun takia onnistunut. Yllättävää kyllä kaikki eläimet olivat vielä hengissä seuraavana keskiviikkona, vaikka vesi oli ollut huoneenlämpöistä n. viisi ja puoli vuorokautta.
  • Elävien näytteiden (kasvit / levät / eläimet) hankkiminen oli työlästä, mutta erittäin suotavaa – uskomattoman motivoivaa ja oppilaita kiinnostavaa. Olimme kyllä säilöneet joitakin näytteitä hätävaraksi Etax:iin sekä fiksanneet planktonia Lugolin liuoksella.
  • Muista ohjeistaa mikroskooppien käyttö. Meillä opettajat avustivat katselua ja olivat etsineet myös valmiiksi kohteita katseltavaksi.

Piirtoseinä

Piirtoseinän tarkoituksena oli antaa oppilaille mahdollisuus ilmaista itseään piirtämällä tai kirjoittamalla päivän aikana kokemiaan asioita. Portaikon viereinen seinä oli päällystetty kaksinkertaisesti paperilla ja siihen oli luonnosteltu rannan profiili levävyöhykkeineen ja hylkyineen.

Materiaalit ja aika:

  • Paperirulla 47 m2, 3,99 € Biltema – koko päivä +
  • Tusseja

Kommentit:

  • Paperi kannattaa laittaa kaksin kerroin, jotta seinä ei värjäänny.
  • Muista kuvata alkutilanne ja lopputilanne. Kuvaa myös yksityiskohtia kameralla.
  • Paperin voi jättää paikalleen tuleviksi päiviksi.

Miten voin itse vaikuttaa?

Miten voin vaikuttaa-pisteellä oppilaat pääsivät pohtimaan sitä, miten heidän oma toimintansa vaikuttaa Itämeren ja yleisemmin ympäristön tilaan. Jokaisella on mahdollisuus tehdä jotakin ympäristön hyväksi ja myös pienillä teoilla ja arjen valinnoilla on merkitystä. Piste perustui keskusteluun; oppilaat pääsivät itse ääneen pohtimaan, kertomaan ja kyselemään. Tarkoituksena oli saada oppilaat miettimään omaa käyttäytymistään ja kannustaa heitä elämään ympäristöystävällisesti.

Pisteellä jokainen oppilas pohti itse, mitä hän voisi itse tehdä (tai jättää tekemättä) ympäristön hyväksi. Oppilaat kirjasivat ideoitaan paperille ja lopuksi kävimme heidän ideansa yhdessä läpi. Joidenkin ryhmien kanssa teimme myös mielipidejanan, eli me ohjaajat esitimme luonnonsuojeluun liittyviä väittämiä, joihin oppilaiden piti ottaa kantaa seisomalla valitsemassaan kohdassa “kyllä/ei”-janalla.

Materiaalit ja aika:

  • kyniä ja paperia
  • lehtileikkeitä luonnonsuojeluun liittyen
  • materiaalia luonnonsuojelujärjestöiltä (esitteitä yms.)

Kommentit:

  • tämä piste olisi pitänyt suunnitella toiminnallisemmaksi, pelkkä keskustelu ei toiminut ihan haluamallamme tavalla
    • varsinkin nuorempien oppilaiden kanssa toiminnallisuus helpottaisi, muuten keskustelu voi olla hankalaa kun asiat jäävät liian abstraktille tasolle
    • vanhempien (8-9 lk.) oppilaiden kanssa saimme hyvää keskustelua aikaan
  • haasteeksi osoittautuivat myös erilaiset ryhmädynamiikat; hiljaisten oppilaiden aktivointi sekä rauhattomien hillitseminen
  • 20 minuuttia oli sopiva aika tällä pisteelle

Prosessidraama / draamapedagogiikka

Prosessidraamaa Itämeripäivässä (kuva: Vesa Hakala).
Prosessidraamaa Itämeripäivässä (kuva: Vesa Hakala).

Työpajan pohjana on Allan Owensin ja Keith Barberin prosessidraama ”Ystäväni valas” teoksesta Draama toimii (JB-kustannus 1998, 46-55). Prosessidraama on mukailtu valaan ja lapsen välisen ystävyyden sijaan käsittelemään pyöriäisen ja lapsen välistä ystävyyttä. Owensin ja Barberin prosessidraama on lyhennetty koostumaan ystävyyttä käsittelevästä alkukeskustelusta, Simon Jamesin tarinan ”Ystäväni valas” (Owens & Barber 1998, 51-53) lukemisesta, sen merenpohjakuvauksen työstämisestä kollektiivisesti piirtämällä ja siitä, että jokainen oppilas keksii  tarinalle oman päätöksensä.

Materiaalit ja aika:

  • Työpajaan on hyvä varata aikaa noin 40 minuuttia ja materiaaleiksi tarvitaan kyniä ja papereita.

Kommentit:

  • Näillä järjestelyillä työpaja toimi Itämeri-päivän aikana oikein hyvin ja jokainen työpaja oli erilainen, kiitos oppilaiden luovien ratkaisujen.

QR-koodisuunnistus

Koulun käytävillä oli seinillä 16 QR-koodia, joilla aukesi tietty Itämereen liittyvä Internet-sivu. Jokaiseen koodiin liittyi kysymys/kysymyksiä, johon/joihin löysi vastauksen kyseiseltä sivulta. 7-8 hengen ryhmät jaettiin kahteen pienempään ryhmään ja koodeja etsittiin ryhmissä. Jos oppilailla oli omassa älypuhelimessa QR-koodin lukusovellus, useampikin pienempi ryhmä saattoi suunnistaa yhtä aikaa

Materiaalit ja aika:

  • 2 tablettia/iPadia tmv.
  • A4-paperille tulostetut QR-koodit ja teippiä niiden kiinnitykseen
  • kysymyslomakkeet

Kommentit:

  • QR-koodeja oli 16 ja niihin liittyi yhteensä 19 kysymystä
  • koodimäärä ja kysymysmäärä oli sopiva 20 minuuttiin – vain muutama ryhmä ehti (juuri ja juuri) käydä kaikki koodit läpi, joten ”luppoaikaa” ei jäänyt

Esimerkkikysymyksiä

  • Kuinka monta maata sijaitsee Itämeren rannalla?
  • Mikä salmi Ruotsin ja Tanskan välissä erottaa Itämeren Pohjanmerestä?
  • Mikä on Itämeren pinta-ala?
  • Mainitse kolme itämerensuomalaista kieltä
  • Minkä Itämeren alueen kaupungin matkustajasatama on kuvassa?

Päde ja piirrä – Itämeren tietäjät ja taiteilijat

Kaksiosaisella, 20 minuutin mittaisella rastilla oppilaat pääsivät aluksi koettamaan Itämeri-tietouttaan Kahoot-tietovisapelin merkeissä. Oppilaat jakaantuivat kahdeksi joukkueeksi ja neuvottelivat yhdessä ennen vastauksen antamista. 12 kysymyksestä osa oli samoja kuin QR-koodisuunnistuksessa, joten suunnistusrastin suorittaneet oppilaat pääsivät testaamaan myös oppimistaan. Jokaisen kysymyksen jälkeen rastin vetäjät avasivat vielä aihetta lyhyesti, jotta oikeille vastauksille saataisiin konteksti eivätkä ne jäisi pelkäksi nippelitiedoksi. Esimerkiksi kysymystä, jossa kuvasta piti tunnistaa pyöriäinen, seurasi lyhyt tietoisku pyöriäisen koosta, ruokavaliosta ja sukulaisista. Vastaavasti Kattegatin salmea koskevan karttakysymyksen yhteydessä kerrottiin Itämeren veden hitaasta vaihtumisesta.
Tietovisan jälkeen oppilaat ohjattiin loppuajaksi piirtämään lattiaan teipatulle paperille. Piirustuksien aihetta ei rajattu, vaan pääpainotus oli vapaassa taiteellisessa itseilmaisussa, vaikka Itämereen tavalla tai toisella liittyminen ei haitannutkaan. Piirtämistehtävän yhteydessä oppilaat pääsivät purkamaan päivän aikana syntyneitä tuntojaan.

Piirtelyä kahoot-pisteellä (kuvat: Leena Penttinen).
Piirtelyä Kahoot-pisteellä (kuvat: Leena Penttinen).

Materiaalit:

  • www.getkahoot.com-osoitteessa laadittu tietovisa (12 kysymystä)
  • Tietokone pelin hostaamista varten
  • Kaksi tablettia
  • Kaksi 47 m²:n paperirullaa
  • Värikyniä, vahaliituja ja tusseja

Kommentit:

  • Ensimmäisillä rastinpitokerroilla oppilaita pyydettiin ottamaan esille oma älylaitteensa ja muodostamaan joukkueet tai parit niiden oppilaiden ympärille, joilla oli oma laite, kirjautumaan sisään peliin ja keksimään joukkueelleen nimi. Huomasimme pian, että kaksi neljän hengen joukkuetta oli toimiva ratkaisu. Tällaisiin alkuvalmisteluihin kului kuitenkin jonkin verran aikaa, ja rastin tietovisaosuus nopeutui huomattavasti sen jälkeen, kun saimme käyttöömme kaksi tablettia, joilla kirjauduimme peliin ja muodostimme joukkueet jo valmiiksi ennen uuden ryhmän saapumista rastille. Tällöin oppilaiden ei tarvinnut kuin muodostaa kaksi joukkuetta ja peli voitiin heti aloittaa. Olisikin ollut hyvä, että dedikoidut tabletit olisivat olleet rastilla alusta asti, jolloin piirtämiselle olisi jäänyt enemmän aikaa. Silloin ei myöskään olisi jäänyt sitä riskiä, ettei osallistujien joukosta olisikaan löytynyt kahta nettiselailuun soveltuvaa älylaitetta.
  • Yhdessä vaiheessa rastilla olikin vain yksi kunnolla toimiva älylaite. Tilanne ratkaistiin siten, että joukkueet saivat vuorotellen suullisen vastausmahdollisuuden. Vastausta ei saanut möläyttää ääneen, vaan kummankin joukkueen jäsenet supattelivat keskenään ja valitsivat yhdessä oikean vastauksen. Jos ensimmäisenä vastausvuorossa ollut joukkue ei osunut oikeaan, vuoro siirtyi toiselle joukkueelle.
  • Tietovisan kysymykset olisivat ehkä kaikki voineet niveltyä suoraan muiden rastien sisältöihin. Yksi kysymys olisi esimerkiksi voinut olla kilkintunnistustehtävä: jos oppilas olisi aiemmin käynyt Katso ja koske -rastin, kilkki olisi ollut sieltä tuttu ja päinvastoin.

Musiikkia iPadeilla

Musiikkirastin ideana oli säveltää Itämeriaiheisiin kuviin kahdeksan tahdin mittainen kappale. Sävellystyöhön käytettiin iPadien GarageBand -sovellusta, josta ohjeistettiin suosimaan smart-instrumentteja ja valmiita looppeja. Kappaleet tehtiin 2-3 hengen ryhmissä ja tekoon oli reilu 10 minuuttia aikaa. Oppilaiden tuotokset esiteltiin rastin lopuksi koko ryhmälle ja kappaleista pyrittiin miettimään, miten Itämeriaiheinen kuva oli heidän työtään inspiroinut.

Musiikkinäyte 1 musiikkinäyte 2musiikkinäyte 3musiikkinäyte 4musiikkinäyte 5

Materiaalit ja aika:

  • Työpaja kesti ohjeistuksineen noin 20 minuuttia
  • Itämeriaiheiset kuvat inspiroitumiseen
  • iPadit, joissa GarageBand -sovellukset
  • Mahdollisesti myös kaiuttimet, joista äänen saa kaikille kuuluviin. (iPadeista matalat taajuudet kuuluvat heikosti)

Kommentit:

  • Aikaa voisi varata enemmänkin, jotta oppilaat ehtisivät kunnolla miettimään kappaleen musiikillisia elementtejä
  • Smart-instrumenttien ja valmiiden looppien suosiminen sekä sovelluksessa vakioksi säädetty tempo johtivat väistämättä siihen, että joidenkin ryhmien tuotokset kuulostivat jokseenkin samanlaisilta.
  • iPadeista kannattaa tsekata muistin tila, sillä jos sitä ei tarpeeksi ole, ei voi äänittää. Näin kävi joidenkin ryhmien kanssa, eikä kaikkien ryhmien tuotoksiakaan voitu tallettaa. Padien kanssa on hyvä huomioida myös muut mahdolliset tekniset ongelmat, kuten materiaalin siirto tietokoneelle.

Kaksi yötä Itämeri-päivään on…

Ylihuomenna koittaa vihdoin H-hetki: kauan valmisteltu ja odotettu Itämeri-teemapäivä saa päivänvalon Lievestuoreella Laurinkylän koululla 🙂

Viimeiseen viikkoon on mahtunut paljon viime hetken valmisteluja, materiaalien hankintaa, aikataulujen säätämistä ja yksityiskohtien viilausta. Tänään muutamat sekaryhmämme jäsenistä ovat Tvärminnen tutkimusasemalla hakemassa ihan autenttista materiaalia Katso ja koske-pisteelle ihmeteltäväksi. Ihailtavaa omistautumista projektille 😉

Tutkimusavustaja Selma.
Tutkimusavustaja Selma (kuva: Selma Närkki).
tutkimussukeltaja lähdössä hakemaan näytteitä rantavedestä (kuva: Selma Närkki).
tutkimussukeltaja lähdössä hakemaan näytteitä rantavedestä (kuva: Selma Närkki).

Huomenna olemme menossa Laurinkylän koululle tekemään kaikki mahdolliset valmistelut jo etukäteen, että olisi sitten perjantaiaamuna mahdollisimman vähän tehtävää. Seuraavat kuulumiset saatte sitten teemapäivän jälkeen!

Planktonnäytteentotto meneillään. Vesi oli kylmähköä (kuva: Selma Närkki).
Planktonnäytteentotto meneillään. Vesi oli kylmähköä (kuva: Selma Närkki).

Itämeripäivä pähkinänkuoressa

Tuleekohan tästä konsepti, jonka voi toteuttaa uudelleenkin? Onko suunnitelmamme liian yksilöllinen, jotta joku muu voisi ottaa sen ja järjestää Itämeri-päivän jossain toisessa koulussa? Joka tapauksessa olemme luomassa jonkinlaisia raameja ja kehittämässä ideoita, joita joku toinen voi muokata oman kouluunsa sopiviksi. Alla on kuvattuna lyhyesti ne toimintapisteet, jotka näillä näkymin tulemme järjestämään ensi viikon perjantaina. Kuvaukset eivät pidä sisällään kaikkea suunnittelemaamme toimintaa. Projektin lopussa täytyy kasata koko materiaali yksiin kansiin, jotta se voisi olla toistenkin hyötynä.

Virtuaalibiologia (hylyt ja lajisto)

  • Tietokoneluokassa tutustutaan itsenäisesti saariston lajistoon olemassa olevan tietokannan ja Google Earth -ohjelman avulla.
  • Uppoudutaan 1700-luvun hylkyyn videon välityksellä

Katso ja koske (Itämeren lajistoa)

  • Ihmetellään autenttisia näytteitä (levää, eläimiä, planktonia)
  • Katsellaan videoita
  • Apuna tietokantoja ja nettisivuja

Ystäväni Pyöriäinen -prosessidraama

  • Oppilaat omakohtaistavat Itämeri-tietouttaan eläytymällä ihmisen ja merenelävän ystävyyteen ja pohtivat, mitä voisivat tehdä edistääkseen Itämeren ja sen elävien hyvinvointia.

QR-koodisuunnistus

  • Koulun käytävillä koodeja, joita etsitään. Koodeihin liittyy kysymys, johon löytää vastauksen koodin takaa avautuvalta nettisivulta.

Musapiste

  • Inspiroidutaan Itämeriaiheisista kuvista ja/tai videonpätkistä, joihin tehdään GarageBandilla     taustanauhat/äänimaisemat.
  • Ideana, että saisi tällaisen kuva-äänimaisema yhdistelmän aiheesta Itämeri (8 tahtia) / kuva ja nämä oppilaiden tuotokset voisi yhdistää iMoviella yhdeksi kokonaisuudeksi.

Miten itse voit vaikuttaa?

  • Pysäkillä yritetään löytää oppilaille mahdollisuuksia vaikuttaa itse tärkeäksi kokemiensa asioiden puolesta.
  • Pysäkin ideana on päästää oppilaat ideoimaan itse tekoja, joilla on merkitystä.

Hommat hanskassa ja hanskat tallessa

Postissa odottaa paketti BSAG:lta. Saimme jo hyvää tukimateriaalia sähköisessä muodossa, joten saapa nähdä mitä jännää postilähetys pitää sisällään. Viime viikolla pidimme videoneuvottelun BSAG:n toimiston väen kanssa ja keskustelimme mm. siitä miten konseptimme rakentelu ja toteuttaminen voisi hyötyä säätiöstä ja vice versa.

Itämeri-päivä lähestyy mielettömällä nopeudella, mutta taidamme kuitenkin olla melko selvillä vesillä toteutuksen suhteen. Toimintapisteiden suunnittelu on edennyt omalla painollaan ja vastuuryhmät ovat suunnitelleet sisältöjä omaan tahtiinsa. Suunnitelmia ja sisältöjä katsoessa vaikuttaa siltä, että hyvä tästä tulee, todella hyvä – kunnes koittaa se toteutusta edeltävän päivän paniikki, jolloin kaikki leviää käsiin. No, paniikki varmaan iskee jossain vaiheessa H-hetken lähestyessä, mutta meillä ei kyllä todellakaan ole mitään hätää. Perjantaina 6.3. Lievestuoreen koulu saa vieraakseen joukon innostuneita Itämeri-lähettiläitä, johtajanaan Itämerenneito, kilkkien kuningatar, risteilyemäntä Anna.

Kilkki (Saduria entomon) on Itämeren tyypillinen pohjaeläin
Kilkki (Saduria entomon) on Itämeren tyypillinen pohjaeläin, peto ja raadonsyöjä-äyriäinen. Jopa 10 cm pitkäksi kasvava kilkki on Tvärminnen eläintieteellisen aseman symboli (kuva: Jessika ? / Saariston ekologian kenttäkurssi 2014).
Liejusimpukka (Macoma baltica) on sopeutunut vähäsuolaiseen murtoveteen
Liejusimpukka (Macoma baltica) on sopeutunut vähäsuolaiseen murtoveteen. Koska liejusimpukka pärjää myös vähähappisissa oloissa on se Itämeren laajimmalle levittäytynyt simpukkalaji. Suomen rannikolla se on yleensä maksimissaaan noin parin sentin mittainen (kuva: Niko Nappu).

Ensi viikolla biologiryhmä lähtee noutamaan näytteitä Tvärminnen suunnalta. Saapa nähdä minkälaista keliä on luvassa. Itämerellä on tänä vuonna ollut todella huono jäätilanne, eikä aseman edustallakaan juuri jäitä ole. Tarkoitus olisi noutaa veneellä jostain saaren rannasta hieman rakkolevää, tuota Itämeren tärkeää avainlajia, joka muodostaa rannoille selkeän vyöhykkeen muiden lajien hyödynnettäväksi. Rakkolevävyöhykkeestä toivomme saavamme myös siiroja sekä katkoja uiskentelemaan Lievestuoreelle päivän ajaksi rakennettavaan pieneen Itämeri-akvaarioon. Mikroskopointia varten otamme haaveilla kasvi- ja eläinplanktonnäytteitä. Lajisto on tähän vuodenaikaan varmaan melko köyhä, mutta pääasia on, että saisimme jotain elävää katseltavaa tapahtumaan. Tarkoitus ei ole opettaa Itämeren lajistoa eikä kertoa teoriaa. Panostamme tekemiseen ja kokemiseen. Aseman johtaja Marko ja teknikko Veijo ovat jo keränneet meille valmiiksi jotain materiaalia, akvaariossa odottaa ainakin kilkkejä ja liejusimpukoita.

Työn touhussa

Viime viikkoina on ollut kuhinaa ja projekti on edennyt monella rintamalla positiivisesti eteenpäin. Olemme saaneet yhteistyökumppaniksi Tvärminnen eläintieteellisen aseman, jonka johtaja Marko Reinikainen lupasi aseman auttavan meitä esimerkiksi lajistonäytteiden hankkimisessa. Helsingin yliopiston alaisella Tvärminnen asemalla on pitkät perinteet sekä Itämeren tutkimuksessa että opetuksessa. Asema on perustettu jo vuonna 1902 ja se sijaitsee ihanteellisessa paikassa Hangon ja Tammisaaren välisellä alueella. Aseman nettisivuilta löytyy linkki mm. nettikameraan, joka kuvaa aseman venevajaa. Tällä hetkellä asemalla näyttäisi aurinko paistavan ja Krogarviken näyttäisi olevan jäästä vapaa. Alla olevalla videolla voit tutustua asemaan ja sen ympäristöön. Vilahtaapa kuvissa myös aseman tutkimusalus Saduriakin. Tutkimusaluksen nimi viittaa aseman tunnukseen eli Kilkkiin (Saduria entomon), joka on iso siiroihin kuuluva Itämeren äyriäinen.

Tvärminnen eläintieteellinen asema (Produced by Yellow Film & TV, https://vimeo.com/119425286).

Olemme myös olleet yhteydessä BSAG:n toimiston väen kanssa. He ilahtuivat ja innostuivat suuresti projektistamme. Huomenna tiistaina pidämme Skype-kokouksen heidän kanssaan ja mietimme millä tavoin voisimme parhaiten viedä projektia ja Itämeripäivä-konseptiamme eteenpäin yhdessä.

Itämeripäivä tulee koostumaan useista erilaisista pisteistä, joissa pääsee tutustumaan Itämereen monin eri tavoin. Tarkoituksena on mm. noutaa Tvärminnestä ihka aitoa Itämeren lajistoa ihmeteltäväksi, sekä tutkiskella ihmisen ja luonnon suhdetta prosessidraaman keinoin. Tietoa, toiminnallisuutta ja hyvää fiilistä. Ei lähdetä alleviivaamaan uhkia ja ikäviä asioita, vaan korostetaan positiivisia juttuja!

Mitäköhän naposteltavaa voisimme tarjota koululla – paahdetut leväsiirat ovat kuulemma suurenmoisia?

Sukeltaja rantavedessä
Kesä tulee kohisten. Aivan tämänkaltaista näkyä emme kuitenkaan vielä kohtaa, kun vierailemme maaliskuun alussa Tvärminnessä (Kuva: Niko Nappu).